Sain kesätyöpaikan 2013, jossa työhöni kuului kotikäyntien tekeminen asiakkaiden luo. Muutama asiakas kertoi heitä vaivaavasta oudosta kutinasta. Kuukausi myöhemmin huomasin itsekin, että ihoni kutisi. Koska kutina tuntui hyönteisen aiheuttamalta, päätin lähteä käymään terveystarkastajan luona. Luin netistä, että terveystarkastajat tunnistavat työkseen hyönteisiä ja saattaisivat erottaa onko oireet lintukirppujen, syyhypunkin, lutikoiden tms. aiheuttamia. Terveystarkastajat olivat sitä mieltä, että kutina johtuu todennäköisesti joko käyttämästäni pyykinpesuaineesta tai lintukirpuista. Vaihdoin pesuaineen toiseen, mutta kutina jatkui. Kyseessä oli siis toinen vaihtoehto eli lintukirput, jotka kuolisivat omia aikojaan. Niinpä odotin rauhassa oireiden loppumista ja imuroin normaalisti kerran viikkoon.
Lokakuussa minua kutitti edelleen. Ulkoilman viiletessä, tuntui epätodennäköiseltä, että kutinan aiheuttaja olisi lintukirput. Mietin, olinko sittenkin saanut syyhyn ja ostin apteekista syyhyvoidetta, mutta siitäkään ei ollut apua. Marraskuussa sain ensimmäisiä näkyviä iho-oireita. Kutisevia paukamia.
 |
| Paukamat kaulalla |
Kävin uudelleen terveystarkastajan luona ja näytin kuvia iholleni tulleista paukamista. Terveystarkastajan mukaan olin vain raapinut ihoa niin paljon, että olen saanut paukamat kaulalle pelkästä raapimisesta. Näytin terveystarkastajalle myös asunnon lattiasta ottamiani valokuvia, mutta niitä hän ei pitänyt lutikoiden jälkinä.
 |
| Huonekalujen alta löytyneitä jälkiä |
Koska en ollut nähnyt ainuttakaan lutikkaa enkä tunnistanut niiden jälkiä, terveystarkastaja vain naureskeli hädälleni. Olin väsynyt ja epätoivoinen. Jatkuva kutina alkoi vaikuttamaan yöuniin, joten aloin viettää öitäni ystävien luona ja hotellissa, missä oireet helpottui.
